PROSESSORI (CPU)
Suoritin eli "CPU" on tietokoneen sydän ja olennainen osa, jota ilman mikään nykyaikainen tietokone ei voisi toimia. Se määrää koko kokoonpanon sisäisen rakenteensa ja vaikuttaa siten tietokoneen kokonaissuorituskykyyn maksimaalisesti. Suorittimen valinta määrittelee tietokoneen kokonaisuutena.
Prosessoreita on monia, mutta olemme kiinnostuneita kolmesta perusympäristöstä:
- INTEL
- AMD
- ARM
INTEL
Se on yleisin alusta ympäri maailmaa, se erottuu ensisijaisesti hinnaltaan, mutta myös suorituskyvyltään. Intel teki jälkensä pääasiassa tietokoneiden aikakauden alusta, jolloin se oli ainoa, joka pystyi toimittamaan äärimmäisen määrän XEON-tyyppisiä prosessoreita (paljon ytimiä ja paljon säikeitä) palvelimien tarpeisiin, CENTRINO-tyyppisiä suorittimia, joita käytettiin laajalti. ensimmäisten ohuiden, pitkäkestoisten kannettavien aikoihin kuitenkin puhuttiin vielä vain toimistokoneista ja vaikka pelaajilla oli tuolloin valinnanvaraa, INTEL oli aina kärjessä. Ensimmäinen suuri prosessorien vallankumous tuli ensimmäisellä Core-i3 (kaksiytimisellä) prosessorilla, jota seurasivat Core-i5 (neliytiminen) ja sitten Core-i7 (kahdeksanytiminen). Intel siirtyi TurboBOOST 2.0 -tekniikkaan ja lisäsi Hyperthreadingin (monisäikeinen käsittely, joka siihen asti oli käytännössä vain datakeskusten, palvelimien ja videoeditointikokoonpanojen toimialue). Tuolloin AMD:llä oli kuitenkin merkittävää kilpailua. Joten INTEL alkoi työntää sahaa ja tänään meillä on kahdennentoista sukupolven core-i3/i5/i7/i9, jota pidetään edelleen valtavirran niin työelämässä kuin pelimaailmassakin... Haluamme käyttää INTELiä myös sarjamme, koska sillä on laajin tuki ja periaatteessa se on aina halvempi kuin kilpailevat alustat.
INTELille on ominaista viileämpi lämpöprofiili, alhainen kulutus, leveät ja korkeat taajuudet sekä mahdollisuus OVECLOCKING:iin, joista puhumme alla artikkelissa, koska se ylittää tekniikan.
AMD
AMD on aina ollut Intelin suurin kilpailija sekä teollisessa käytössä että pelimaailmassa. Intel Centrino -aikakaudella AMD:llä oli ensisijainen PC-alusta X2/X4 ATHLON, joka on säilynyt tähän päivään asti merkittävästi muunnellussa muodossa nimellä ATHLON A6/8/10. Seuraavaksi on arkkitehtuurinsa nimestä tunnettu sarja, nimittäin BULLDOZER eli FX-sarjan prosessorit. Ne olivat tehokkaimpia ja niissä oli käytännössä lukitsemattomat kertoimet, joten ne kellottivat uskomattomilla taajuuksilla. Tässä on huomattava, että yhden ennätyksistä teki YouTube-käyttäjä nimeltä "RX4D", joka sai FX -8320e:nsä yli 10.2 GHz:n kellotaajuudella kaikki neljä "Bulldozer-ydintä". Tällainen teknologia tuo kuitenkin mukanaan ongelman, ja se on hukkalämpö, ja se on AMD:n todellinen akilleenkantapää. Moni vitsimies vastaa "lämpeneminen", kun häneltä kysytään, mikä prosessori tietokoneessani on. Tämä pätee edelleen AMD:hen, vaikka Bulldozer-teknologia on ohitettu. Joten toisin kuin Intel, tarvitaan massiivisia jäähdyttimiä ja hyvä ilmankierto. Seuraavaksi vuorossa oli palvelinpohjainen EPYC, joka ohitti Intelin merkittävästi lukumääräisesti, mutta taajuudet olivat erittäin alhaiset ja se piti sen kilpailun kärjessä. AMD oppi kaikesta saavutuksestaan ja antoi Intelille merkittävän iskun synnyttäessään RYZEN- ja THREDRIPPER-prosessorit, jotka nykyään hallitsevat pelimaailmaa, koska niiden suosio ja leviäminen ovat johtaneet monien tunnettujen nimien komponenttien luomiseen, ja samaan aikaan AMD yrittää painaa hintaa alas. Toinen AMD:n etu on omien GPU:iden (näytönohjainten) tuotanto, mikä luo sen laitteistolle alusta alkaen paljon paremmat valmiudet yhteistyöhön tuoteperheen piirissä, mikä pitää sen pelimaailman valokeilassa enemmän kuin koskaan ennen. On huomattava, että AMD on kalliimpi kuin edellä mainittu Intel, joskus jopa kymmeniä prosentteja, mutta rahoillesi vastinetta saat AMD:ltä lyömättömän suorituskyvyn.
AMD:lle on ominaista äärimmäinen suorituskyky korkeamman hinnan, korkeampien jäähdytysvaatimusten ja kalliimpien komponenttien kustannuksella.
ARM
ARM-prosessoreja kutsutaan yleisesti SoC:ksi (tai System on Chip) ja niitä löytyy kaikkialta puhelimista, älytelevisioista, mutta myös esimerkiksi jääkaapista. Mutta mikä meille on tärkeää, on niiden suorituskyky vs. kulutus. kaikki tietävät sen.. Istut kotona tietokoneesi edessä ja laitat PUBG:n päälle ja hei.. FPS putoaa alle 25 ja peli ei ole pelkästään pelattavissa vaan myös katsomaton ja samalla vedät puhelimen taskusta ja liity taistelu ja sinut julistetaan voittajaksi ja samaan aikaan sinulla on 1080P resoluutio molemmissa tapauksissa mikä se on?? Se on ero ARM-arkkitehtuurissa, alusta on ensisijaisesti unix (eli tukee ensisijaisesti linuxia) ja siksi se on paljon tehokkaampi pelaamisen tapauksessa ja nautit täysin sujuvasta toiminnasta.. kuinka se on mahdollista, sinulla on superbudjetti PC sen jälkeen kaikki.. kuten sanoin, se toimii useiden tekijöiden yhdistelmällä Unix-käyttöjärjestelmä, korkeampi FPS/wattitehokkuus, täysin erilainen arkkitehtuuri... mutta miksi kirjoitamme siitä? Koska kaikki, nuoret ja vanhat, haluavat pelata ja valmistajat tietävät sen hyvin... Ja niin Qualcomm keksi Snapdragon 8cx -prosessorin. täällä voit nähdä sen taistelun Intelin valtavirran i5:n kanssa https://www.digitaltrends.com/computing/snapdragon-8cx-vs-core-i5/, se ei ole klassinen X86/X64-alusta, kuten Intel ja AMD, vaan emulaattori on taidokkaasti taottu X86:n sisään ja tämän ansiosta voit asentaa klassisen käyttöjärjestelmän Unixin sijaan ja pelata ja toimia samalla tavalla kuin tietokoneellasi sillä erolla, että kulutus on 10x pienempi ja suorituskyky identtinen.. Vaikka on yksi ensimmäisistä pääskysistä, mutta Unix-rakastajana (Arch Linux, Manjaro, OpenSuse) odotan innolla ensimmäistä ARM-omistettua pelialustaa, jossa on tavallisen PC:n ominaisuudet (ei kuten PS tai Xbox). odotan tämän vuoden uutisia, joista tiedotamme verkkosivuillamme viikoittaisessa blogissa.
Nyt puhumme siitä, kuinka valita paras prosessori tarpeisiisi ja saat yleiskatsauksen suorituskyvyn mittaamisesta ja siten mahdollisuuden valita sopivampi suoritin kokoonpanollesi työ- tai pelitietokoneesi mukaan.
Hyvin sopiva ja tunnettu ohjelma on "PassMark" ja "PCMark", jotka suorittavat niin sanotun "BENCHMARK"-testin (tietokoneen kokoonpanon vakaus-, suorituskyky- ja mahdollisten ongelmien havaitsemistesti). Lopuksi se näyttää meille kaavioita, joissa on yleiskatsaus yksittäisten komponenttien suorituskykyarvoista ja myös kokonaisvakaudesta, sekä siitä, aiheuttavatko jotkut komponentit yhdessä laitteisto-/ohjelmisto-ongelman, joka voi aiheuttaa järjestelmän epävakautta. Jokainen tietokoneemme käy läpi erittäin kunnollisen neljän tunnin testin. Ammattimaisesti "Tulikasteeksi" kutsutussa testissä kaikki komponentit saavuttavat keinotekoisesti maksimiarvonsa ja jätetään siihen koko testin ajaksi. Tällaisissa kokoonpanoissa valvomme jäähdytyksen moitteetonta toimintaa, vakautta, FPS-laskuja ja kokoonpanon yleistä suorituskyvyn vakautta. Jos jokin on vialla, voimme aina löytää ratkaisun päivittämällä ja asettamalla BIOSin, vaihtamalla komponentteja tai debugaamalla ohjelmistoa. Ilmoitamme tästä aina jokaisen asiakkaan kanssa erikseen, ja jokainen saa testitodistuksen, jossa on testiarvot ja onnistunut sisäänajotesti. Sitten sinun tarvitsee vain purkaa tietokone pakkauksesta ja aloittaa työskentely, pelaaminen, YouTuben katselu tai suoratoisto. Voit hakea ohjelmat täältä alla olevista linkeistä
https://benchmarks.ul.com/pcmark10 https://www.passmark.com/
Ja koska tiedät jo kuinka se toimii, esittelemme 2 esimerkkiä käytännössä. Valitsin samat näytönohjaimet molemmille, teemme eron Intelin ja Amd-prosessorien välillä ja huomaat heti eron suorituskyvyssä.
Miten voit nähdä saman GPU:n (grafiikkakortti) ja eri CPU:n (prosessorin) taajuuksien eron -100MHz AMD:llä ja silti se voi voittaa Intelin vakaasti.. Miten se on?? Kyse on tehokkuudesta. mitkä Intel-asemat AMD-taajuuksilla voivat korvata SMT-teknologian (super multi treding), joka lisää tehokkuutta jopa alemmilla taajuuksilla, joskus jopa 15-25%, tietysti se on kalliimpaa, mutta suorituskyky on kiistaton. Tämä on vain yksi esimerkki soittimesta sovelluksissa, jotka eivät käytä muuta kuin kahta ensimmäistä ydintä eikä säikeitä, joten Intel hallitsee 2-5%, mutta se tekee. joten jälleen kerran tärkeä kysymys on, mihin PC:tä käytetään.. Mitä paremmin tiedämme tarpeitasi, sitä todennäköisemmin löydämme sinulle sopivimman koneen.
Tässä vaiheessa meillä on siis likimääräinen käsitys siitä, mikä on meille sopivin vaihtoehto tarpeidemme mukaan. Mutta mitä tehdä, jos haluat jakaa pelikokemuksesi koko maailman kanssa? Kuinka tehdä se? mitä me siihen tarvitsemme? ja miten se vaikuttaa meihin tässä CPU:ssa? selitämme sen täällä.
Eli... Mikä prosessori striimaukseen? Se on hankala kysymys. Ensin selitämme perusasiat, koska tämä vaihtoehto riippuu useista tekijöistä. Ensinnäkin otamme referenssinä "PC AMD" Ryzen 5:llä. Striimaamme APEX LEGENDiä 4K-tarkkuudella ja tiedämme, että tällaisissa olosuhteissa se antaa meille upeat 106 FPS:n tehot. Tietysti, jos alamme striimata, otamme merkittävän osan suorituskyvystä sekä prosessorilta että näytönohjaimelta. Lasketaan siis kaikissa tapauksissa jopa 30%. Kaiken toiminnan ja äänen prosessoinnin prosessointi ja kaiken sen lähettäminen jonkin profiilin alla maailmalle verkon kautta vie yksinkertaisesti osan suorituskyvystä. Joten voimme striimata 4K-tarkkuudella, mutta vain 60 FPS:llä, jotta pelikokemus on vakaa sekä pelaajille että katsojille alustalla. Referenssinä "PC INTEL" Core I-7:llä 4K-tarkkuudella on vain 88 FPS. Joten 30 %:n suorituskyvyn laskulla emme voi odottaa tasaista 60 FPS:ää, joten joudumme tyytymään vain 2K:hon (1440p) 60 FPS:llä. Ja ero tässä on oikeastaan "VAIN" prosessorin tyypissä ja suorituskyvyssä, mikä ratkaisee tuloksen dramaattisesti, vaikka näytönohjaimet ovat identtisiä ja Ryzen on 100 MHz heikompi kuin Intel. Voidaan siis sanoa, että 4K 60 FPS:n suoratoistoon tarvitaan vähintään 22182 pistettä sisältävä suoritin. 
22182 pistettä
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että suoratoisto 1080p ja 4K välillä vaatii suorituskykyä, joka vastaa 5. sukupolven Core i4:n suorituskykyä, eli 4 ydintä, 4 säiettä, noin yli 3 GHz, tällaisella prosessorilla on 5392 pistettä. Tämä suorituskyky on välttämätön suoratoistaa itseään ilman, että tietokone tekee mitään.
Siksi päätös siitä, mitä prosessoria käytetään, on erittäin tärkeä. Ja siksi jokaisen koontiversion tulisi alkaa prosessorin valinnasta. Teemme aina niin, ja kiitos meidän, sinäkin tiedät sen nyt..
Lämpöprofiili (TDP)
Kuten mainitsin, toinen valintaan vaikuttava tekijä on lämpöprofiili. Pelaamiseen, videoeditointiin ja suoratoistoon tarkoitetun tietokoneen kohdalla on syytä luottaa hyvään jäähdytykseen ja siten meluisempaan toimintaan, jota voivat rajoittaa useat tekijät, joista puhumme noin. Hiljainen toiminta ja alhaiset lämpötilat, joten toimisto- ja multimediatietokoneisiin voidaan odottaa vielä kompaktimpia pakkauksia.. Lisäksi tämä parametri vaikuttaa myös muotoilun kompaktisuuteen, koska 16 cm:n jäähdytin ei yksinkertaisesti mahdu MiniITX:ään..
Peliasetuksissa sinun on kiinnitettävä erityistä huomiota suorittimen oikeaan jäähdytykseen tyypistä riippumatta (vaikka me kaikki tiedämme, että AMD on korkeiden lämpötilojen mestari, myös GPU:t). Puhutaanpa siis TDP:stä, alias Thermal Designista. Tehoa. Puhumme siis prosessorin maksimilämpöhäviöstä, joka on jännitteen ja virran suhde, jonka prosessori voi kestää pahimmissa olosuhteissa... eli sen terveestä maksimista, jolle valmistaja takaa toimivuuden prosessorin keston ajan. takuuaika.
Jokaisella prosessorilla on tämä arvo muualla. Korkea TDP ei aina tarkoita korkeaa suorituskykyä, koska meidän on tarkasteltava sitä suhteessa CPU-sukupolviin, joissa jokaisella seuraavalla sukupolvella on korkeampi taajuus, suurempi suorituskyky, pienempi tai sama kulutus. Kulutus on ilmoitettu wattiyksiköissä. Esimerkiksi Core-i5 4670K, TDP-84W.
AMD:n kanssa meidän on siis yleensä laskettava suuremman jäähdyttimen varaan, eli klassisen ilmajäähdyttimen kohdalla maksimissaan MicroATX-koteloon, koska AMD:n TDP on keskimäärin 75–125 W. Toisaalta INTELin kanssa voimme käyttää myös MiniITX-jäähdytintä, jolla on "samanlainen" suorituskyky (vertailuarvot), koska sen keskimääräinen TDP on noin 65–84 W. Huono jäähdytysvalinta johtaa prosessorin nopeaan tuhoutumiseen tai hitaampaan versioon, jossa ilmenee viiveitä, katkoksia ja lopulta äärimmäinen suorituskyvyn lasku vähitellen. Parhaassa tapauksessa et "vain" saavuta nimellistehoa.
Ilmajäähdytys, lämpöpastat ja vesijäähdytys ovat kuitenkin oma lukunsa, josta puhumme toisessa artikkelissa, jossa keskustelemme siitä yksityiskohtaisesti...
Opin lisää käsitteitä, ymmärsin syvemmin suorittimen valinnan kompaktisuuden ja nyt tarkastelemme jotain, joka kiinnostaa jokaista pelaajaa, ja se on…
YLIKLOKOITUS (OC)
Asain mielenkiintoisin, salaperäisin ja arvostetuin kyky oli kyky puristaa enemmän FPS:ää irti suorittimesta polttamatta sitä loppuun. Aiemmin kaikki piti asettaa BIOSissa ja ymmärtää yksittäiset termit. Nykyään ylikellotus, josta tästä eteenpäin käytetään lyhennettä "OC", on käytännössä lastenleikkiä. Useimmissa moderneissa BIOSeissa on nyt OC- tai PERFORMANCE-tilan painike. Joten voit ratkaista kaiken yhdellä napsautuksella ilman pelkoa ja BSOD:ia (sininen kuolema). Syvän ylikellotuksen kohdalla sinun on edelleen tiedettävä paljon parametreja ja niiden keskinäistä vuorovaikutusta. Perustana ovat kerroin, suorittimen jännite, ydintaajuus ja väylänopeus. Tämän ansiosta jopa vähemmän kokenut käyttäjä voi turvallisesti saavuttaa jopa 10–15 %:n suorituskyvyn kasvun ilman, että tarvitsee muuttaa jäähdytystä tai virtalähdettä. Viime aikoina ALIJÄNNITE on ollut hitti. Paradoksaalisesti jännitettä pienentämällä ja taajuutta ylläpitämällä myös virta ja siten lämpötila laskevat, mikä mahdollistaa paremman suorituskyvyn, pienemmät FPS-laskut ja paremman tasaisuuden, koska prosessori ei käytännössä koskaan voi enää säätää tehoa tai saavuttaa maksimi-TDP:tä, ja osana "itsepuolustusta" suoritin automaattisesti pienentää taajuutta ja siten jäähtyy, mikä johtaa valtavaan suorituskyvyn laskuun.